Tietoliikenneohjelmistojen pääaine Vinkkejä kandidaatintyön tekijöille

Keräilen tälle sivulle vinkkejä kandidaatintyötä tekeville Tietoliikenneohjelmistojen pääainetta lukeville opiskelijoille. Työ on alussa, ja sisältää varmaan vielä monta keskeneräistä ihmettelyä, koska minun ei pitänyt kirjoittaa enää yhtään ohjetta.

"Viralliset" ja muut ohjeet

• Kandisemman Noppa-sivu
• Kandidaattiseminaarin sivu tutkinto-ohjelman sivuilla
• Optima
• Ohjeita dippatyöntekijöille pätee myös kandityöntekijöille paitsi tietenkin kielen suhteen
• pohja_270808.tar.gz
• Vanha ohje lähteiden käytöstä

Sanastoja ja kielioppaita

• Iso suomen kielioppi
• Sanastokeskuksen sanastoja (Internet-puhelut, tietoturva, digi-tv jopa tuolla sivuilla) suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi
• Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, suomen kielen huolto
• Jukka Korpelan suomen kielen opas

Viittaukset ja tiedonhaku

Kirjoitin joskus seminaareja varten tiedonhakuprosessiohjeen (englanniksi), jossa kerrotaan kuinka hakea tietoa ja jäsentää sitä käyttäen apuna TKK:n kirjaston työkaluja.

Osaston yhteisestä päätöksestä yllä olevassa kandityöpohjassa päädyttiin käyttämään nimi-vuosiluku-viittaustyyliä. Se tuntuu aiheuttavan päänvaivaa. Jos seminaarissa ei pakoteta tähän Harvardin viittaustekniikan käyttöön, kelpaa allekirjoittaneelle myös numeroviittaustyyli. Alla esimerkkejä:

• RFC-viittauksiin tapa voisi olla jotain tyyliin " \citet{foo} määrittelee asia YYYn RFC:ssä XXXX". (Tämä on vielä pohdinnassa!)
• Viitatessa useamman tekijän työhön: "John Smith et al. (2006) esittelee ..." mieluummin kuin "John Smithin et al. (2006) ratkaisu on..." (eli vältä genetiiviä).

RFC-lista bibtex-muodossa: http://www.tm.uka.de/~bless/bibrfcindex.html

Lyhenteistä ja niiden käytöstä

Tietoliikenteessä käytetään paljon lyhenteitä. Kun lyhenne esiintyy ensimmäistä kertaa tekstissä, se pitää selittää, eli kirjoittaa auki, vaikka se olisikin lyhenneluettelossa. Selityksessä olisi hyvä olla sekä suomenkielinen että alkuperäinen englanninkielinen ilmaus. Esimerkiksi

• Internet-verkon reititysprotokollat on jaettu yhden autonomisen järjestelmän (Autonomous System, AS) sisällä ja niiden välillä toimiviin reititysprotokolliin.

Tämän jälkeen voi käyttää lyhennettä protokollan nimenä, vaikka onhan senkin käytössä ongelmansa: taivutuspäätteet tuottavat ongelmia ja tekstistä voi tulla vaikeaselkoista. Siispä kannattanee välillä toistaa ilmaus (esim. kun asiaan palataan seuraavassa luvussa), miettiä toinen tapa, tai käyttää määritteleviä apusanoja. Esimerkiksi:

• Vrt: "Laite hakee asiakkaan MSISDN:n SNMP:llä GGSN:stä." ja "Laite hakee asiakkaan MSISDN-tunnisteen SNMP-protokollalla GGSN-yhdyskäytävästä."

Työskentelytavoista

Pidempi versio työskentelytavoista löytyy (englanniksi) diplomityöohjeen puolelta, mutta tässä lyhyt versio.

• Älä murehdi lopputuloksesta alussa!
• Kirjoita omin sanoin! Suora kääntäminenkin on kopiointia, jonka ympärille tarvitaan lainausmerkit ja joka ei välttämättä osoita kirjoittajan ymmärtäneen asiaa.
• Aloita lähdeluettelon rakentaminen heti työn alussa. Kirjoita kaikki lähteen tiedot lähdeluetteloon. Listaa kaikki löytämäsi lähteet, vaikka et niitä tässä työssä käyttäisikään.
• Käytä annettua pohjaa alusta alkaen.
• Merkitse käyttämäsi lähteet tekstiin kun niitä käytät, äläkä "liimaa" niitä jälkikäteen.
• Lue tekstisi ennen sen palauttamista!

Kandidaatintyön lukijaksi voit ajatella toisen tietotekniikan kandidaatin, eli henkilön, joka on lukenut tietotekniikan tutkinto-ohjelman yhteiset opinnot, muttei välttämättä samaa pääainetta.

Pi(l)kkujuttuja

Kertaa pilkkusäännöt ja pronominit

• Joka on relatiivipronomini, joka viittaa juuri pilkkua edeltävään sanaan. Mikä-relatiivipronomini viittaa koko edeltävään lauseeseen. Relatiivipronominilla alkavat sivulauseet erotetaan päälauseesta pilkulla.

Yhdyssanat kirjoitetaan yhteen

• asiakas—palvelin-arkkitehtuuri (myös asiakas-palvelinarkkitehtuuri, mutta se ei ole niin selkeä)

Sekalaista

• Numerot alta kymmenen kirjoitetaan auki sanaksi

Kun lyhennettä käytetään kuin nimeä, ei tarvi kaksoispistettä sen jälkeen taivuttaessa: esim "FIMiä". Lyhenne saattaa olla myös kirjoitettu kuin nimi: vain eka kirjain isolla "Kela". Jos luetaan lyhenne kirjain kerrallaan, tulee kaksoispiste (EU:ta) , mutta jos haluaa lyhenteen luettavaksi auki, voi kirjoittaa myös (EU:a eli euroopan unionia) SRR-tutka (short range radar) ei selitystä yhdyssanan väliin.

Oikoluku: latex2rtf:llä voi muuntaa työnsä rtf:ksi ja avata sen sitten Wordillä, ja tarkistaa oikeinkirjoituksen oikoluvun avulla. TeXShopin pitäisi tukea käyttöjärjestelmän oikolukua.

Kiitokset

Kiitokset Ursula Koivikolle pohdinnoista ja sanastoista, Inkeri Lehtimajalle suomenkielen neuvoista, ja Timo Kiravuollelyhenne-esimerkkien pohdinnasta.