Reititysprotokollat
Reititysprotokollat ovat välttämättömiä Internetin toiminnalle koska niiden avulla reitittimet vaihtavat reititystietoa ja osaavat lähettää IP-paketit oikeaan paikkaan
Autonomisen järjestelmän sisällä käytetään ns. Interior Gateway Protocol’ia (IGP), joita ovat:
- Routing Information Protocol (RIP) - distance vector protocol, perinteinen muttei toimi hyvin suurissa verkoissa
- Open Shortest Path First (OSPF) - link state protocol, avoin!
- [E]IGRP - Ciscon oma protokolla, link state, suljettu
Autonomisten järjestelmien välillä on käytössä Exterior Gateway Protocol (EGP), joka on saavutettavuusprotokolla:
- EGP – distance vector -protokolla, vanha mutta yhä käytetty
- Border Gateway Protocol (BGP) – path vector -protokolla, “1990-luvun EGP”
- Classless Inter Domain Routing (CIDR), ratkaisu B-luokan verkkonumeroiden loppumiseen, edellyttää BGP-4:n käyttöä