Substantiivit (yksikössä):

ongelma, työpiikki, päivä, tunti, työ, opiskelija, opettaja, suunnittelija, työkalu, taho, kurssi, luento, tentti, harjoitus, tapaaminen, kaikki opiskelijan aikaa vievä, kalenteri, lukukausi, määräaika, suunnitteluvaihe, ominaisuus, ohjelma, mahdollisuus, osa, projekti, projektityö, julkaisuhetki, väli, paikka, meno, Wappu, työpäivä, työviikko, työkuorma, este

Kirjoitetaan substantiivit lapuille, ja laitetaan ne ryhmittelyä varten taululle.

Kaikki löydetyt substantiivit eivät varmaankaan ole yhtä hyödyllisiä ohjelman luokkien tunnistamisessa. Lisäksi voi olla, että kaikkia tärkeitä luokkia ei edes suoraan ole mainittu. Miten oikein keksimme tarvittavat luokat lappujen avulla?

Lähdetään liikkeelle ryhmittelemällä substantiiveja joidenkin yhteisten aihepiirien alle. Tämä tuskin ensiyrittämällä tuottaa täydellistä lopputulosta, mutta pääsemme luultavasti hieman eteenpäin.

Osa substantiiveista kuvaa aikaa. Kootaan kaikki aikaan liittyvät laput samaan ryhmään. Lisätään substantiiviin väli tarkennus, että kyseessä on julkaisuhetken ja määräajan väli.

Aika:

päivä, tunti, lukukausi, määräaika, suunnitteluvaihe, julkaisuhetki, (julkaisuhetken ja määräajan) väli, työpäivä, työviikko,

Ihminen:

Toinen ryhmä liittyy ihmisiin. Tarkennetaan substantiivi taho muotoon muu taho (kuten tekstissä oli), jotta on helpompi ymmärtää kyseessä olevan ihminen.

opiskelija, opettaja, suunnittelija, (muu) taho,

Kalenteri:

Kolmas ryhmä liittyy kalentereihin. Tarkennetaan paikka kalenterissa olevaksi paikaksi, sillä kyseessä ei ole mikä tahansa paikka.

kalenteri, paikka (kalenterissa)

Tekeminen:

Neljäs ja kaikkein suurin ryhmä liittyy tekemisiin, joita ihmiset tekevät, jotka vievät aikaa ja jotka on tarkoitus sopivasti saada sijoiteltua kalentereihin. Tehdään myös substantiiville osa tarkennus muotoon (projektityön) osa, että erotamme sen muista osista.

kurssi, luento, tentti, harjoitus, tapaaminen, kaikki opiskelijan aikaa vievä, (projektityön) osa, projekti, projektityö, meno, Wappu, työkuorma, este, työpiikki

Hylätty:

Joukko substantiiveja jäi ylitse. Ne eivät vaikuta oleellisilta, koska ne eivät liity käsiteltävään ongelma-alueeseen vaan tähän suunnitteluprosessiimme. Hylätään nämä sanat tässä vaiheessa.

ongelma, työkalu, ohjelma, mahdollisuus, ominaisuus

Tässä vaiheessa meillä on siis seuraava ryhmittely:

Katsotaan ryhmiä tarkemmin ja yritetään tunnistaa luokkia.

Aikaan liittyvät substantiivit näyttävät kuvaavan joko yksittäisiä ajanhetkiä (määräaika, julkaisuhetki) tai aikavälejä (päivä, tunti, lukukausi, työpäivä, työviikko, suunnitteluvaihe, (julkaisuhetken ja määräajan) väli). Kullakin aikavälillä on alkuhetki ja loppuhetki. Tuntuisi siis, että tarvitsemme ainakin luokat ajanhetki ja aikaväli. Hyvällä onnella nämä saattavat jopa löytyä valmiina kirjastoluokkina. Ei ole selvää, tarvitsemmeko erikseen luokkia esim. päivää, tuntia ja lukukautta varten vai riittäkö pelkkä aikaväli. Jos esim. osoittautuu, että päivällä on joitain kenttiä joita aikavälillä ei ole, on perusteltua määrittää päivä omaksi aikavälin alaluokaksi. Vastaavasti mäöräaika ja julkaisuhetki voisivat olla ajanhetken aliluokkia, mutta ei ole vielä selvää tarvitseeko niitä määrittää. Ei tehdä lopullista päätöstä vielä tästä. Yleensäkin suunnittelussa ei kannata tehdä lopullisia valintoja epäselvissä tilanteissa.

Entä tekemisiin liittyvät substantiivit? Nämä kuvaavat pääosin opiskeluun ja opettamiseen liittyvää tekemistä vaikka mukana on myös muita asioita kuten työ, este, työkuorma ja Wappu. Yritetään ensin saada tolkkua opetukseen ja opiskeluun liittyvistä luokista.

Ongelman kuvauksen perusteella tärkeä substantiivi näyttäisi olevan kurssi. Siihen näyttää liittyvän opettaja ja joukko opiskelijoita, jotka ovat ottaneet kurssin. Ongelman kuvauksen perusteella luento, tentti, harjoitus, tapaaminen ja projekti kuuluvat johonkin kurssiin. Yhdellä kurssilla varmaankin voi olla vaihteleva määrä näitä. Tunnistamme uuden luokan kurssin osa, jota ongelman kuvauksessa ei ole mainittu, mutta joka kuvaa mitä tahansa kurssiin kuuluvaa tekemistä, esimerkiksi luentoa tai tenttiä. Voimme kenties määrittää, että luento jne. ovat kurssin osan aliluokkia. Ei ole vielä selvää, onko tämä kannattavaa, joten ei tehdä lopullista päätöstä. Ongelman kuvauksesta käy ilmi, että esimerkiksi projektityö voidaan edelleen jakaa osiin. Oletetaan, että muitakin kurssin osia voi jakaa osiin. Näin voidaan pudottaa ryhmästä pois (projektityön) osa ja korvata se yleisemmällä luokalla osatekeminen.

Voimme vielä tehdä kalenterista ja ihmisestä omat luokkansa. Opettaja, opiskelija, suunnittelija ja muu taho voivat tarvittaessa olla ihmisen alaluokkia.

Tämän vaiheen tuloksena olemme saaneet alla olevan kuvan mukaisen jaottelun. Kuvassa olemme ympäröineet yhtenäisellä vihreällä viivalla tunnistamamme luokat. Vihreän pilkkuviivan sisällä on näiden mahdolliset aliluokat (emme vielä ole varmoja, tarvitsemmeko niitä). Sinisellä pilkkuviivalla on ympäröity substantiivit, joita emme vielä ole käyttäneet emmekä hylänneet.

Luokat:

Tässä vaiheessa meillä on alustava lista luokkia:

ihminen, ajanhetki, aikaväli, kalenteri, kurssi, kurssin osa, osatekeminen

Katsotaan seuraavaksi verbejä ja alleviivataan ne punaisella.

Kirjoitetaan verbit perusmuodossa.

Verbit:

ratkaista, sijoittua, olla, suunnitella, toteuttaa, sijoittaa, näkyä, tietää, ottaa, näyttää, tulla, antaa, jakaa, sijoittaa, raahata, siirtää, suorittaa, pitää-kirjaa, esittää

Samoin voimme hylätä osan verbeistä jo tässä vaiheessa. Verbit “ratkaista” ja “tulla” kuvaavat ohjelman kehitysprosessiin liittyvää tekemistä eikä ohjelman tekemää toimintaa. “Olla” verbillä kuvataan monenlaisia asioita, jotka kuitenkaan eivät ole toimintaa (ks. oheinen tekstilaatikko)

Nyt jäljelle jääneistä verbeistä pitäisi muodostaa metodeja.

Verbiä sijoittaa käytetään ongelman kuvauksessa seuraavasti: “opettajat ja muutkin tahot voivat sijoittaa kurssiensa luentoja, tenttejä, harjoituksia, tapaamisia, projekteja, eli yleensä ottaen kaikkea opiskelijan aikaa vievää, kalenteriin”. Tässä kohtaa huomaamme, että voisi olla parempi käyttää “opiskelijan aikaa vievää” asiaa kuvaamaan jotain yleisempää luokkaa kuin aikaisemmin määrittämämme kurssin osa. Sivuun laittamistamme lapuista löytyy substantiivi työ, joka sopii tähän. Määritämme siis luokan työ ja teemme siitä luokan kurssin osa yläluokan. Verbiä sijoittaa vastaamaan voimme määritellä metodin sijoitaTyö joka ottaa parametrinaan kalenterin ja työn. Arvatenkin haluamme myös pystyä poistamaan töitä kalenterista, joten määritetään vastaavasti metodi poistaTyö. Havaitsemme samalla, että kalenteri on säiliöluokka luokan työ ilmentymille.

Verbiä näkyä käytetään seuraavasti: “nämä [kaikki opiskelijan aikaa vievä] näkyvät sekä oppilaille että muille opettajille”. Ohjelman kannalta tämä näkyminen tarkoittaa, että kalenterin sisältämät työt voidaan lukea jollain metodilla. Nimetään tämä metodiksi lueTyöt, joka ottaa parametrinaan kalenterin ja palauttaa kalenterin sisältämät työt.

Verbiä ottaa käytetään kuvauksessa näin: “mitä kursseja opiskelijat samana lukukautena ottavat”. Mitä ohjelmamme kannalta tarkoittaa, että opiskelija ottaa kurssin? Varmaankin kurssiin sisältyvät työt (luennot, tentit, harjoitukset jne.) sijoitetaan opiskelijan kalenteriin.

Tässä kohtaa huomaamme, että opiskelija tarvitsee oman kalenterin, jonne töitä voi lisätä. Määritetään metodi otaKurssi, joka saa parametrina opiskelijan ja kurssin ja joka lisää kurssin työt opiskelijan kalenteriin. Jos kullakin opiskelijalla on kalenteri, missä on hänen työnsä niin pitäisikö kaikilla ihmisillä olla vastaava henkilökohtainen kalenteri? Voinemme liittää kuhunkin ihmiseen henkilökohtaisen kalenterin. Mutta mikä kalenteri on se, johon opettaja sijoittaa kurssiin liittyviä töitä? Voisimme kenties sijoittaa nämä opettajan henkilökohtaiseen kalenteriin, mutta on ehkä siistimpää tehdä jokaiselle kurssille oma kalenteri, joka sisältää kurssin työt.

Verbiä näyttää käytetään seuraavasti: “näyttää kursseja ottavien opiskelijoiden muut määräajat opettajalle jo suunnitteluvaiheessa”. Kyse on siis määräaikojen näyttämisestä. Määritetään metodi näytäMuutMääräajat, jonka parametreina on kurssi ja joka antaa tuloksena joukon ajanhetkiä. Nämä määräajat ovat siis eri työtehtäviin liittyviä määräaikoja. Voidaan siis päätellä, että luokan työ ilmentymiin liittyy määräaika. Saimme siis vihdoin ratkaistua aiemman avoimen ongelman, pitääkö määräajan olla luokka: Ei tarvitse, vaan kyseessä on luokan työ ilmentymän ominaisuus. Samaten voimme tehdä tekstissä mainitusta julkaisuhetkestä ominaisuuden. Määräaika ja julkaisuhetki ovat siis työhön liittyviä ominaisuuksia, jotka rajaavat aikavälin, jona työ tehdään. Koska julkaisuhetki ja määräaika esiintyvät tässä pareittain, voimme korvata ne yhdellä ominaisuudella aikarajoite, joka on luokan aikaväli ilmentymä. Työhön liittyy yleensä myös arvioitu kesto, joka voi olla joko lyhyempi tai yhtä pitkä kuin aikarajoite.

Verbiä jakaa käytetään kuvauksessa näin: “opiskelijoille annetaan mahdollisuus jakaa vaikkapa projektityön tunnit haluamiinsa osiin ja sijoittaa projektin julkaisuhetken ja määräajan välille”. Kyseessä ei välttämättä tarvitse olla projektityön vaan minkä tahansa työn jakamisesta osiin. Määritetään metodi jaaTyöOsiin , joka ottaa parametrina työn ja tuottaa tuloksenaan joukon luokan osatekeminen ilmentymiä. Mutta mistä metodi tietää, millaisiin osiin työ jaetaan? Emme tässä vaiheessa määritä mitään algoritmia tähän, mutta varaudumme erilaisiin tapoihin määrittämällä luokan jakoPolitiikka, jonka ilmentymä annetaan myös parametrina metodille jaaTyöOsiin.

Verbiä siirtää käytetään näin: “joitakin menoja kuten Wappua ei voi siirtää, tai suorittaa osissa”. Tässä meno lienee työn synonyymi. Siirtäminen voidaan toteuttaa aiemmin määritetyillä metodeilla poistaTyö ja sijoitaTyö. Tekstistä kuitenkin käy ilmi, että tämä ei ole aina sallittua. Liitämme luokkaan työ kentät jaettavissa ja siirrettävissä.